Mitä iloa siitä liikunnasta on, kun muutenkin jo väsyttää? 

Jokainen meistä tuntee ainakin yhden sellaisen ihmisen, jonka meno näyttää sivusta seurattuna siltä, että duracell-puputkin ovat kateellisia hänen energisyydelleen. Mistä ihminen voi ammentaa sellaisen määrän tehokkuutta, että tavan kuolevaisella menisi kolme päivää aikaa tehdä kaikki samat temput, mitä toinen tekee päivässä? Sanopa se. Toiset ihailevat ja toiset kadehtivat, jotkut ajattelevat, että sellainen ihminen, joka ”ei osaa pysähtyä”, pakenee koko ajan jotakin elämässään ja on levoton. Mutta voisiko se olla, että tällaisella ihmisellä on kaikki palikat balanssissa ja elämä rullaa mukavasti? 

Liikunnan merkitystä terveyteen ja jaksamiseen on tutkittu paljon, eikä ole yllätys, että fyysisesti parempi kuntoisena ihminen kestää ja jaksaa paremmin myös stressiä ja arjen kuormitusta. Väsynyt ja stressaantunut ihminen alkaa olla niin kotona kuin työelämässäkin ikään kuin auto ilman toista ajovaloa, käy niin sanotusti jo puolivaloilla. Pelkästään jo työvireyden näkökulmasta mitattuna, liikkumattomuus aiheuttaa 1-2 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle vuositasolla. 1-2 miljardia… Se on paljon! Tähän lasketaan esimerkiksi elintapasairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes, sekä kehon ”pettäminen” ja rajoittavat kiputilat. Mm. näihin asioihin jokainen voi osaltaan vaikuttaa ennalta ehkäisevästi terveillä elämäntavoilla, eli karkeasti sanottuna pitämällä kaikki kolme, ravinnon, liikunnan ja levon, oikeassa suhteessa.

Mutta miten se tehdään, kun elämisen tahti ja vaatimukset niin töissä kuin arjessa ylipäätään tuntuvat nousseen ja kiristyneen koko ajan? Työntekijöitä vähennetään ja vastuuta lisätään, painetta tulee niin töistä, kotoa kuin vapaa-ajaltakin. Arki voi yhtäkkiä muuttua suorittamiseksi. Stressi töistä aiheuttaa unettomuutta, unettomuus taas vie voimavaroja, eikä työpäivän jälkeen jaksa muuta kun pudota sohvalle, mikä taas ruokkii vain lisää väsymystä ja stressiä tekemättä jääneiden hommien osalta. Oravanpyörä on valmis, eikä liikunta todellakaan käy enää mielessä, kun sohva nielaisee!

Viimeistään tässä vaiheessa olisi tärkeää löytää niitä voimavaroja, joilla viheltää peli poikki, nollata arjen suorittaminen ja saada elämä takaisin haltuun. Tutkimusten mukaan aktiivisesti yli 3 tuntia viikossa liikkuvat palautuvat parhaiten. Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä matalampaan koettuun stressiin työpäivän aikana, joten voimme ajatella sen vaikuttavan myös työn ulkopuolella samoin. Liikunnan harrastajilla on keskimääräistä vähemmän myös sairaspoissaoloja, eli heidän vastustuskykynsä ja fyysinen terveys on parempi kuin passiivisilla henkilöillä. Jospa se liikunta on sittenkin paremmin akkuja lataava vaihtoehto, kun se sohva, niin hassulta kun se kuulostaakin. Mutta miksi on näin?

Sen lisäksi, että kehon fyysinen rasitus kehittää fyysisiä ominaisuuksiamme, niin se vaikuttaa myös vahvasti aivoihimme ja hermostoomme. Liikkuessa välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät, tehostaen näin ollen hermosolujen viestintää ja uudistumista. Verenkierto vilkastuu, jolloin hapen kulku elimistössämme on myös taattua ja sen myötä vireystila kohenee ja liikunnan jälkeen unenlaatu on tutkitusti parempaa. Riittävä ja laadukas uni taas palauttaa kehon lisäksi myös aivoja, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. meidän keskittymiskykyymme, muistiin ja oppimiseen sekä stressinsietokykyyn. Voisikohan tässä vaiheessa jo itsevarmuus ja itsetuntokin saada kohennusta, kun ei tarvitse koko ajan pinnistellä ja pelätä, että mitä on unohtanut? Ehkäpä myös kehon ulkoiset muutokset alkavat näkyä mukavasti peilistä. Sanoisin tätä melkoisen positiiviseksi oravanpyöräksi! Näin ollen liikunnan vaikutukset myös masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä ovat mittavat, niin suoraan kuin välillisestikin. Eikä voi unohtaa myöskään liikunnan mukanaan tuomia onnistumisentunteita ja itsensä ylittämisiä, joilla on vaikutusta meidän minäkuvaamme ja tyytyväisyyteen itseämme kohtaan. Positiivisuus ruokkii positiivisuutta ja kunto kasvaa liikunnan ja levon ollessa balanssissa. Kasvanut kunto taas auttaa jaksamaan paremmin ja sairauksista toipuminen on nopeampaa, kun kehomme on vahvempi.

Työikäisten jaksamisesta ja liikunnan lisäämisestä arkeen voimavarana puhutaan paljon työkyvyn ylläpidon ja yhteiskunnan talouden pyörittämisen tärkeyden vuoksi, mutta entäpä jo työelämästä eteenpäin siirtyneet. Mikä merkitys liikunnalla on seniori-ikäisille? Luin vastikään ylilääkäri Jan Sundellin artikkelin lihaskunnon ylläpidon tärkeydestä.  Etenkin ikääntyneillä ihmisillä lihaskunnon merkitys vielä korostuu, sillä fyysinen kuntotasomme on suora mittari sille, kuinka pitkään pärjäämme kotona turvallisesti omin voimin. Olin järkyttynyt tiedosta, että jo kolmen vuorokauden vuodelepo saattaa kuihduttaa ihmisestä kilon verran lihasmassaa!!? Kilo lihasta on paljon! Ja voin kertoa, että kiloa lihasmassaa ei hankita takaisin kolmessa päivässä, luoja tietää, että yritetty on! Siksipä olisikin ensisijaisen tärkeää jokaiselle, iästä riippumatta sisäistää itsensä kunnosta huolehtiminen hyvissä ajoin ja jatkaa sitä loppuun asti elämäntapana, ei niinkään pakollisena pahana, vaan yhtä luonnollisena osana kun saunapuiden kantaminen ja hampaiden harjaus. Lohduttava tietohan on kuitenkin se, että ihminen pystyy kehittämään lihaskuntoaan läpi elämän, joten koskaan ei ole niin myöhäistä, etteikö kannattaisi aloittaa!

Mikäli aihealue on itselle vieras ja tuntuu vaikealta tietää mitä tehdä, mistä aloittaa ja miten jatkaa, kuinka saada sopiva määrä oikeanlaista liikettä kehittyäkseen omalta tasoltaan särkemättä itseään, niin ei hätää. Sitä varten on koulutettuja ihmisiä, joille tämä alue on yhtä tuttu, kun optikolle näöntarkastus tai sähköalan ammattilaiselle pistorasian veto paikasta toiseen. Kannattaa ehdottomasti kääntyä liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisen puoleen ja hakeutua ohjatun liikunnan pariin. Olitpa sitten opiskelija, työikäinen tai seniori, niin Bolalla ja Ole.Fitillä on mahdollisuus yksilövalmennukseen, monipuolisen ryhmäliikunnan pariin, spesifiin pienryhmään, palloilulajien pelaamiseen tai itsenäiseen liikkumiseen kuntasalilla 24/7. Omaa hyvinvointia ei toinna sivuuttaa sen vuoksi, ettei tiedä kuinka se tehdään. Kaikkea ei tarvitse itse tietää ja osata, vaan riittää että osaa kysyä!

Bola Pieksämäki

Asiakaspalvelumme palvelee sinua maanantai – perjantai klo 10-19 ja lauantai – sunnuntai klo 10-18

Ole.Fit kuntokeskuksella treenaat henkilökohtaisella avaintunnisteella 24/7

y-tunnus: 2912299-2

Verkkolaskuosoite:

  • OVT-tunnus 003729122992
  • välittäjätunnus 003723327487